Siirry pääsisältöön

Tekstit

Mikä meni pieleen?

Mistä vois edes aloittaa enää tän kirjottamisen... Sanotaanko näin että viiminen vuosi mun elämässä on ollu aikamoista vuoristorataa. Viimiset 7kk vietin tosiaan Itävallassa, elin mun elämäni parasta aikaa sen ensimmäisen pari kuukautta siellä. Oli hevonen, oli mies, oli raskaus, oli työ josta tykkäsin. Mutta sitten tapahtu jotain. Otin turpaani ekan kerran, raskaus meni kesken, tuli ero, otin turpaani toisen kerran, lopetin työt ja jouduin myymään hevosen. Kaikki vaan sen takia että yksi mies haluaa omistaa mut eikä hän hyväksyny että mä en jää katsomaan väkivaltaa. 12.10.2018 palasin Suomeen, jätin kaiken ton taakseni. Vietin kaks viikkoa lomaa kahden huippu ihmisen kanssa ennenkun tulin takasin kotiin. Nää samat ihmiset oli mun tukena kaiken sen ryöpytyksen keskellä mitä tää mies järjesti. Näistä ihmisistä tuli nopeesti tärkee osa mun elämää. Vaikeinta kaikessa on ajatella että olin valmis tekemään niin paljon sen ihmisen puolesta ja takia. Olin valmis muuttamaan hänen kotima...
Lähetä kommentti
Lue lisää
Uusimmat tekstit

Välitä toisista ajoissa

Miksi ihmiset välittävät silloin kun ei enää tarvitse? Tiedän itse henkilökohtaisesti miten vaikea on puhua muille asioistaan, varsinkin kun ei ole tottunut siihen. Aina muiden asiat ovat olleet tärkeämpiä kun sinun omat murheesi, muiden asiat ovat olleet isompia kun sinun huolesi. Hyvin nopeasti lopettaa kertomasta mitään omia asioita kenellekkään koska heitä ei ole aikaisemminkaan kiinnostanut. Miksi yhtäkkiä sinun asiasi kiinnostaisi ketään? Olen huomannut että heti kun elämässäni tapahtuu jotain mulle isoa, josta saatan ensin vähän vihjailla ennenkon asia varmistuu, niin silloin kaikki tulee kyselemään. Silloin kaikkia kiinnostaa mitä oikein teen, miksi, kenen kanssa ja miten voin. Yleensä nämä isot asiat ovat olleet iloisia, mutta kun puhutaan niistä asioista mitkä oikeasti kuormittavat minua niin kiinnostus lopahtaa. Heilautetaan kättä ja sanotaan että eihän tuossa ole mitään.  Tästä hyvä esimerkki on se että istuin viime syksynä ulkona 1,5h miettien mitä oikein teen....
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ole se joka haluat olla.

Jos yhdeksi päiväksi vois unohtaa kaiken. Vois unohtaa kaikki pelot,kaikki menneet, kaikki velvollisuudet, kaikkien muiden tarpeet, kaikkien muiden tunteet, vois unohtaa kaikkien muiden mielipiteet ja saisi tehdä ihan mitä vaan. Mitä tekisit? Jos sulla olisi yksi päivä vaan itselles ja voisit tehdä mitä vaan mieleen tulee. Nukkuisitko, kokeilisitko jotain uutta harrastusta, katsoisitko vaan leffaa, näyttäisitkö tunteesi jollekin, avaisitko viinipullon, tanssisitko pöydällä, kertoisitko suoraan mitä ajattelet?.. Miksi meillä ei voisi olla tällaisia päiviä kerran kuussa, kerran viikossa, joka päivä? Miksi aina pitää ajatella että mitähän noi muut on tästä mieltä jos teen näin tai noin? Miksi et voisi kertoa ajatuksiasi ja tunteitasi suoraan joka päivä? Miksi pitäisi pelätä että jos sanon jotain niin pilaan kaiken? Miksi et voi tanssia pöydällä juuri silloin kun siltä tuntuu? Miksi sinun pitäisi hävetä? Miksi et voi antaa itsellesi aikaa juuri silloin kun sitä tarvitset ja h...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Parisuhdeväkivalta

"Olen tottunut siihen" Voiko siihen tottua? Oletko tosissasi että totut siihen että otat turpaasi? Miksi väkivaltaisesta suhteesta on niin vaikea lähteä? Pelko siitä että lähteminen tuo tullessaan vielä jotain pahempaa. Miksi ihmiset kerta toisensa jälkeen jäävät suhteeseen jossa ottavat turpaansa? Eikö ensimmäinen kerta opeta? Jos lähdet ensimmäisestä suhteesta jossa ilmenee väkivaltaa, löydät uuden kumppanin ja kaikki menee taas hetken aikaa hyvin. Mutta sitten jonain päivänä uudesta kumppanistasi paljastuukin tämä sama turpaan vetämis puoli. Miksi et lähde? Miksi tyytyä siihen että taas mennään? Kukaan ihminen ei ole sen arvoinen että joutuisi pelkäämään omaa puolisoaan. Kaikki meistä ansaitsevat tasa-arvoisen ja tasapainoisen suhteen. Olen seurannut monia kertoja parisuhdeväkivaltaa sivusta, niin henkistä kuin fyysistä. Itsellä myös kokemusta.. Sekä fyysinen että henkinen pahoinpitely on vakavaa. Fyysinen voi päättyä todella huonosti, kun miettii millaisia vammo...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Missä se raja menee?

On mahdotonta kuvitella että olisin ainoa joka ei aina jaksa hymyillä.. Hyvin usein kuulen muilta "Eihän sulla pitäisi olla mikään huonosti, sulla on työpaikka ja katto pään päällä. Sulla on ystäviä, sulla on perhe" Tuntuu että ihmiset ajattelevat mun jaksavan kaiken, olen se jolle voi purkaa pahaa oloaan päivittäin, olen se jonka täytyy jaksaa kuunnella ja auttaa, olen se jolla pitää olla aikaa koska vain muille. Ilmeisesti mulla ei saisi olla omaa elämää, tottakai autan parhaani mukaan ja kuuntelen huolet ja murheet, mutta aina minäkään en jaksa. Mun pääni täyttää vain muiden asiat, eikä ole aikaa käsitellä oman elämän hankaluuksia. Tiedätte varmasti tunteen kun pää on täynnä ajatuksia ja lisää tulee kuin vettä ämpäristä kaatamalla. Voin ilman häpeää myöntää että olen ylikuormittunut, olen väsynyt hoitamaan muiden asioita, olen loppu, en nuku öisin kuin max 4 tuntia, kroppa käy ylikierroksilla. Yritän jaksaa käydä päivittäin töissä, siivota kotia, hoitaa koiran ja siinä siv...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tarvitseeko selitellä vai voiko jättää vastaamatta?

Ihmisistä on vaikea ottaa selvää. Mitä hän haluaa, mitä hän ajattelee, miksi hän käyttäytyy miten käyttäytyy, miksi hän puhuu minulle, miksi hän ei puhu minulle, miksi hän pelkää ja mitä hän pelkää.. Näitä kysymyksiä voisi jatkaa loputtomiin. Me emme koskaan pääse toisen ihmisen pään sisään, joten joudumme vain luottamaan siihen mitä toinen sanoo. Aina ei saa edes vastausta kysymyksiin, mutta sillekkään ei voi mitään. Olen monesti miettinyt miksi meidän toisaalta pitäisi selitellä tekemisiämme, mutta toisaalta miksi emme selittele. Kaikki asiat eivät tarvitse selitystä, mutta on myös asioita joihin itse ainakin toivoisin saavani vastauksen. Otetaan esimerkkinä vaikka se että yhtäkkiä joku lopettaa puhumasta sinulle, oli se sitten kaveri, tuttu, sukulainen tai kuka vain kenen kanssa olet aikaisemmin jutellu paljon, Hän ei kerro sinulle mitään syytä ja jos edes vastaa viesteihisi vastaukset ovat luokkaa ok, ei mikään, mmh.. Haluaisitko sinä selityksen asiaan? Miksi hän toimii nii...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Irti päästämisen vaikeus

Kuinka vaikea on luovuttaa?... ... silloin kun rakastaa. Monesti sitä ajattelee että ei voi päästää irti. Jos laitan vielä yhden viestin, soitan vielä yhden puhelun, jos näkisimme vielä kerran hän varmasti ymmärtäisi että tarvitsee minua. Olen monet kerrat toiminut näin - ja kyllä uskallan myöntään kuinka idiootti olen ollut, kuinka tyhmän olen itsestäni tehnyt toisen silmissä. Miksi se olikaan niin vaikea hyväksyä että emme olleet enää me? Kuinka monesti olenkaan selannut toisen facebook profiilin ja instagramin vain etsiäkseni vihjeitä. Vihjeitä siitä miksi hän ei ole enää minun, vihjeitä siitä onko hänellä jo uusi, vihjeitä siitä onko hän yhtä rikki kuin minä. Monet varmasti tietävät sen tunteen kun eron jälkeen selaat sosiaalista mediaa ja törmäät kuvaan exästäsi toisen kanssa tai päivitykseen josta tulee ilmi uusi suhde. Itse tiedän tämän tunteen paremmin kuin hyvin, reagointi tapaan vaikuttaa todella paljon se kuinka pitkä aika teidän erostanne on ja oletko ollut jättäjä vai jäte...
Lähetä kommentti
Lue lisää